Termi "älykkyysosamäärä" eli IQ nousee usein esiin keskusteluissa mielentaidoista, akateemisesta potentiaalista ja jopa menestyksestä elämässä. Mutta mitä tarkalleen ottaen IQ on? Onko se vain mittari siitä, kuinka älykkäitä olemme, vai onko siinä enemmänkin?

Olennaisesti IQ on numeerinen arvo, joka perustuu useisiin standardoituun testeihin ihmisen älykkyyden arvioimiseksi. Saksalaisen psykologin William Sternin kehittämä käsite 1900-luvun alussa on tullut merkittäväksi tekijäksi laajalla alalla, psykologiasta ja koulutuksesta aina työpaikkojen rekrytointiin.

IQ:n ymmärtäminen ei ole pelkästään oman numeron tietämistä. Se on tutkimusmatka mielenkiintoisiin tapoihin, joilla mielemme toimii, kuinka eroamme kognitiivisissa kyvyissämme ja miten nämä erot voivat vaikuttaa eri elämänalueisiin. Tässä artikkelissa paneudumme IQ:n alkuperään, mittaamiseen, merkittäviin IQ-ennätyksiin ja paljon muuhun.

IQ:n historia ja älykkyyden ymmärtäminen

IQ:n käsite sai alkunsa ranskalaisen psykologin Alfred Binetin toimesta 1900-luvun alussa, kun Ranskan hallitus teki hänelle tehtäväksi tunnistaa opiskelijat, jotka tarvitsivat lisätukea koulutuksessa. Binetin testi mittasi opiskelijan henkistä ikää suhteessa krooniseen ikään ja loi perustan IQ-testaukselle.

Termi ’Älykkyysosamäärä’ keksi saksalainen psykologi William Stern ja alun perin se laskettiin henkisen iän ja kronologisen iän suhteena, kerrottuna sadalla. Tämä menetelmä ei kuitenkaan sopinut aikuisille hyvin, mikä johti nykyaikaisiin älykkyystesteihin, kuten Stanford-Binetiin ja Wechslerin aikuisten älykkyystestiin, jotka on suunniteltu kaiken ikäisille.

Älykkyyden ymmärtäminen edellyttää ’älykkyyden’ ymmärtämistä, jota laajasti määritellään kykyksi oppia, päättää ja ratkaista ongelmia. Kyse on monimutkaisten ideoiden ymmärtämisestä, tehokkaasta sopeutumisesta ympäristöön ja oppimisesta kokemuksesta. Älykkyys kattaa laajan valikoiman kykyjä, ei vain akateemista tai kognitiivista taituruutta.

Nykyään älykkyystestit pyrkivät mittaamaan henkilön kykyä loogiseen päättelyyn, ongelmanratkaisuun ja nopeaan ajatteluun, tarjoten ’pikakuvan’ henkilön kognitiivisesta kyvystä.

Miten älykkyysosamäärä mitataan?

Älykkyysosamäärää mitataan käyttämällä standardoituja testeja, jotka on suunniteltu arvioimaan ihmisen älykkyyttä. Kaksi yleisintä testiä ovat Stanford-Binetin älykkyysasteikko ja Wechslerin aikuisten älykkyystesti.

Stanford-Binet-testi, Alfred Binetin alkuperäisestä testistä kehittynyt testi, arvioi älyllisen kyvyn viittä tekijää: tiedot, kvantitatiivinen päättely, visuaalinen-tilallinen hahmottaminen, työmuisti ja joustava päättely. Se generoi älykkyysosamäärän vertaamalla testin suorittajan suoritusta samassa ikäryhmässä oleviin ihmisiin.

Toisaalta Wechslerin aikuisälykkyyden mittakaava arvioi sanallista ymmärtämistä, hahmottamista, työmuistia ja prosessointinopeutta. Se vertaa myös testin suorittajan suoritusta ikäkohtaisiin normeihin.

Molemmilla testeillä pisteet on suunniteltu jakautumaan normaalijakaumalle eli ’kellomaiselle käyrälle’. Keskiarvopisteeksi on asetettu 100, ja noin 68% kaikista pisteistä sijoittuu yhden keskihajonnan (15 pisteen) sisään keskiarvosta. Tämä tarkoittaa sitä, että suurimmalla osalla ihmisten älykkyysosamäärät odotetaan olevan välillä 85-115. Pisteet yli 130 katsotaan ’Erittäin ylivertaisiksi’ ja alle 70 ’Erittäin mataliksi’.

Nämä testit tarjoavat standardin, johdonmukaisen menetelmän arvioida henkilön kognitiivisia kykyjä, vaikka ne eivät tietenkään tavoita kaikkia ihmisen älykkyyden osa-alueita.

Älykkyysosamäärät ja äärimmäisyydet

Korkein tietty IQ-piste

William James Sidis, amerikkalainen lapsinero, väitetään saavuttaneen älykkyysosamäärän 250-300 välillä, mutta tämä luku on suurelta osin spekulatiivinen, sillä hän tehtiin testattavaksi eri menetelmillä eikä nykyaikaisilla mittareilla. Hän osasi lukea The New York Times-lehteä 18 kuukauden iässä ja opetteli itseään latinaa ja kreikkaa viiden vuoden iässä.

Korkein vahvistettu IQ-piste

Guinnessin maailmanennätysten mukaan, korkein koskaan mitattu älykkyysosamäärä on 228, joka kuuluu Marilyn vos Savantille, yhdysvaltalaiselle kirjailijalle, luennoitsijalle ja näytelmäkirjailijalle.

Yksi korkeimmista lapsuuden älykkyysosamääristä

Kim Ung-yong raportoitiin saaneen 210 pistettä IQ-testissä 4-vuotiaana, vaikka tämä testi ei perustunut standardisiin IQ-testinormeihin. Etelä-Koreassa syntynyt Kim tunnetaan varhaisesta kielitaidostaan ​​ja edistyneistä matemaattisista kyvyistään. Korkeasta älykkyysosamäärästään huolimatta Kim puhuu usein onnellisuuden merkityksestä älykkyyden yli.